MIMMIT SIJOITTAA.

Läpinäkyvä hinnoittelu on ekoteko – ja yleistyvä trendi tekstiilialan yrittäjien parissa.

Läpinäkyvän hinnoittelun tavoitteena on saattaa asiakas tietoisemmaksi siitä, mistä tuotteen tai palvelun hinta todellisuudessa muodostuu. Läpinäkyvyyden avulla voidaan korjata myös pikamuodin aiheuttamia vääristyneitä käsityksiä vaatteiden arvosta sekä luoda yrityksen ja asiakkaan välistä luottamusta.

* Orginal source: click here

Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Ines Kaivosen mukaan läpinäkyvällä hinnoittelulla tarkoitetaan yrityksen luomaa linjausta siitä, että asiakkaan nähtäville tarjotaan myytävän tuotteen tai palvelun tuottamiseen vaadittavia kustannuksia. Näin autetaan asiakasta tekemään tietoisempia ostopäätöksiä.

”Kuluttaja on saattanut tottua siihen, että rekissä roikkuvalle kauniille puserolle 20 euroa on sopiva hinta, vaikka näin ei todellisuudessa ole – ainakaan silloin, jos hintaan tulisi sisältyä kaikki oikeudenmukaisuuden tason kattavat kulut, kuten tuottajien palkat, materiaalit, kuljetukset, vakuutukset, vuokrat, suunnittelu- ja muut henkilöstökulut”, Kaivonen selittää.

Pikamuoti ja sen suosio ovat siis osaltaan aiheuttaneet vääristyneitä käsityksiä tekstiilien hinnoista. Kuluttajalla ei välttämättä ole käsitystä siitä, paljonko tuotteen tuottaminen todellisuudessa maksaa.

Vilma Uuttu, 20, hinnoittelee Justudios-brändinsä vaatteet läpinäkyvästi ja kertoo asiakkailleen yrityksen nettisivuilla sekä Instagramissa avoimesti kotimaisesti tuotettujen vaatteiden kustannuksista.

Uuttu halusi tehdä yrityksensä hinnoittelusta läpinäkyvää, jotta asiakkaat ymmärtäisivät, mistä Suomessa tuotettujen ja vastuullisista materiaaleista valmistettujen tuotteiden hinnat muodostuvat. 

”Muotialalla kuluttajien luottamus yrityksiin on kärsinyt, ja läpinäkyvä hinnoittelu on yksi keino voittaa sitä pienin askelin takaisin”, Uuttu toteaa.

Vaatteen hinta koostuu pikamuodissa näkyvyydestä ja slow fashionissa palkoista

Pikamuotiyritysten tuottamissa tekstiileissä hinnat muodostuvat kustannustehokkuus edellä. Kuluttajia halutaan houkutella ostamaan mahdollisimman usein ja mahdollisimman paljon, jolloin tuotteen hinnan on oltava alhainen. Kaivosen mukaan tällaisten vaatteiden hinnat koostuvat oikeastaan kaikesta muusta kuin tuotteen vastuullisesta tuottamisesta. 

Pikamuotituotteiden materiaalit ovat mahdollisimman edullisia ja jopa tekstiilien kaavat suunnitellaan niin, että ne olisivat nopeita ja tehokkaita valmistaa.

Suurimmat kulut eivät kuitenkaan ole materiaalit tai palkat, vaan näkyvyys.

”Suunnitelmallinen viestintä ja markkinointi sekä kaupunkien keskusta-alueiden parhailla paikoilla sijaitsevien myymälöiden tilavuokrat kattavat suurimman osan pikamuotivaatteen myymälähinnasta”, Kaivonen toteaa.

Toisin kuin pikamuodissa, kotimaisessa slow fashion -teollisuudessa suurin osa tuotteen hinnasta muodostuu työntekijöiden palkoista, laadukkaista materiaaleista ja suunnittelusta.

Koska kaikki Justudiosin vaatteet valmistetaan Suomessa, tuotteen myyntihinnasta jopa 75 prosenttia kuluu työntekijöiden palkkoihin. Tekstiilit pyritään tuottamaan ensisijaisesti kierrätysmateriaalista. Materiaaleihin kuluu Uutun mukaan noin 15 prosenttia vaatteen hinnasta. 

Loput kymmenen prosenttia kattavat muun muassa markkinoinnin kustannukset sekä lahjoitukset.

Kokonaisvaltainen läpinäkyvyys on kaiken a ja o

Läpinäkyvällä hinnoittelulla ja läpinäkyvyydellä ylipäätään voidaan viestiä asiakkaalle yrityksen arvoista. Rehellisyys ja avoimuus ovat yleisesti arvoja, joita asiakaskin arvostaa.

Yksinään läpinäkyvä hinnoittelu ei kuitenkaan Kaivosen mukaan kerro vielä yrityksen toimintatavoista. 

”Jos yrityksessä kuvitellaan, että yksinomaan läpinäkyvä hinnoittelu on avain eettiseen, kestävään ja vastuulliseen liiketoimintaan, mennään siinä todennäköisesti pieleen. Ennen läpinäkyvää hinnoittelua tulisi tapahtua konkreettiset toimet, joilla taataan vastuullinen ja eettinen toiminta”, Kaivonen sanoo.

Uuttu on Kaivosen kanssa samoilla linjoilla siitä, että pelkkä läpinäkyvä hinnoittelu ei riitä todistamaan yrityksen eettisyyttä.

”Luvatessani asiakkaille vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä tavoitteenani on tuoda nämä näkökulmat prosessin jokaiseen vaiheeseen, ei vain hinnoitteluun”, Uuttu kertoo.

Etenkin suomalaiset vaatealan yritykset ovat yhä avoimempia hinnoittelussaan

Kaivosen mukaan läpinäkyvyys yrityksen ja kuluttajan välillä on yleistyvä trendi etenkin muodin alan yritysten keskuudessa. Avoimuus johtaa päätöksenä yleensä myös läpinäkyvään hinnoitteluun. 

”Muoti- ja tekstiilialalla läpinäkyvä hinnoittelu kasvattaa suosiotaan erityisesti niiden yritysten keskuudessa, jotka voivat sitä hyvällä omalla tunnolla tehdä”, Kaivonen sanoo.

Hän lisää, että avointa hinnoittelua toteuttavat yritykset ovat usein pienyrityksiä – lyhyemmän toimitusketjun ansiosta on helppoa pysyä kartalla siitä, millaisten vaiheiden kautta tuote syntyy.

Kaivosen mukaan läpinäkyvyyteen paineistaa myös tiedon saatavuus: internetin, sosiaalisen median ja esimerkiksi somevaikuttajien kautta tiedot yritysten väärinkäytöksistä tai viherpesusta paljastuvat aiempaa helpommin. 

Justudiosin lisäksi muita läpinäkyvää hinnoittelua sekä läpinäkyvyyttä ylipäätään toteuttavia suomalaisia muotibrändejä ovat esimerkiksi Tawast clothing, Lovia ja Éin.

Myös kuluttajien keskuudessa on kasvava joukko asiakkaita, joita kiinnostaa tuotteen hintaa enemmän se, kuinka vastuullisesti yrityksen tarjoamat tuotteet on tuotettu. 

Vastuullisuudesta ollaan siis valmiita maksamaan. Näin ollen myös läpinäkyvä hinnoittelu auttaa kuluttajia tekemään tiedostavampia ostopäätöksiä. 

Uuttu on innoissaan vastuullisten suomalaisten brändien yhä kasvavasta joukosta, mutta kokonaisvaltainen muutos on silti vielä edessä.

”Tarvitsemme lisää eettisiä brändejä, jotka ovat rohkeita suunnannäyttäjiä omalla tavallaan ja inspiroivat samalla myös muita”, Uuttu rohkaisee.

Myös Kaivonen kiittelee, että Suomessa on jo monia vastuullisen muodin edelläkävijäyrityksiä.

”Toivon, että nämä yritykset onnistuvat läpinäkyvyytensä kautta luomaan kilpailuetua kotimaan markkinoiden lisäksi myös kansainvälisillä markkinoilla”, Kaivonen lisää.

Aino-Maija Makkula 7.7.2021